Runkkaamisesta
Itsetyydytys on nykyaikana todettu terveelliseksi ja itsetunnolle hyväksi touhuksi. Mutta parisuhteessa se usein vaikuttaa olevan jotenkin kiellettyä. Muistan lukeneeni jonkun lehden “kysy seksologilta” -palstalta kuinka joku nainen oli “saanut puolisonsa kiinni” tyydyttämästä itseään. Nainen oli kauhuissaan ja varma, että heidän suhteessaan on jotain vikaa.
Minä ainakin tyydyttelen itseni silloin tällöin. Useimmiten silloin, kun ollaan oltu erossa avovaimon kanssa, mutta myös joskus ihan vain huvin vuoksi.
Tyydytätkö sinä, arvoisa pukkarilainen, itseäsi myös parisuhteessa ollessasi. Ja sallitko sen puolisollesi? Vai pitääkö yhteisen seksielämän riittää?
PukkAri
Mulla jopa tyttöystävä tykkää, kun touhuilen itseni kanssa. Itse asiassa käy siihen aika kuumana. Muuten tulee suhteellisen harvoin runkkailtua, kun saa ihan tarpeeksi seksiä muutenkin. Joskus silti.
No tietenkin, suurin osa sitä harrastaa, sehän on hauskaa ja terveellistä puuhaa.
Mutta henkisesti koen pettäväni vaimoani, koska onanoidessa pitkään ja syvään tulvii mieleen sellaisia vahvoja ajatuksia jotka totena olisivat pettämistä.
Voi onanian autuutta! Kerran päivässä on pakko saada, muuten pallit räjähtää kuin kranaatti omenat! Vähän on sellainen olo, että tyttöystävä ei tykkäisi jos tietäisi kuinka usein runkkaan. En tiedä. Enkä taida kysyä :-]
Vedän käteen n. 1 kerran viikossa. Mulle on ihan sama mitä vaimo tekee omalla ajallaan.
Olen vähän liian vanha kädelle joka päivä. Joskus nuorempana tuli oltua siinä mielessä aktiivisempi. Koulussa ja töissäkin piti päästä aina välillä päästelemään paineita. Nykyään harvemmin kuin kerran kuussa.
“Sallitko sen puolisollesi”, sairas kysymyksenasettelu.Sallitko puolisosi juoda vettä janoonsa? Sallitko olla ihminen?
Mitä enemmän harrastaa seksiä, sitä enemmän joutuu runkkaamaan. Parasta on katsella kun mies runkkaa (olen tavannut miehiä jotka eivät tähänkään suostu) , toiseksi parasta on harrastaa itsetyydytystä yhdessä hoitonsa kanssa, vieretysten.
Meillä vaimon kanssa on lupa runkata ja teemme sitä myös yhdessä. Ei se ole mistään pois. Päinvastoin.